Luokkahaku

1) Hae tarkan luokan mukaan, kirjoita esim. 58.12 tai 95
Tulos: Hakemasi luokka avautuu oikealle palstalle. Vasemmalla palstalla näet hakemasi luokan mahdolliset alaluokat, kun painat "Näytä myös alaluokat".

2) Hae luokkaa ja sen alaluokkia, kirjoita esim. 58.12+ tai 95+
Tulos: Hakemasi luokka alaluokkineen avautuu oikealle palstalle. Vasemmalla palstalla näet hakemasi luokan mahdollisine alaluokkineen.

3) Hae luokkaväliä, kirjoita esim. 56-58+ tai 86-97.3
Tulos: Oikealle palstalle avautuu luokkavälin ensimmäinen luokka. Vasemmalla näet hakemaasi luokkaväliin kuuluvat luokat. Jos kirjoitit plus-merkin luokkavälin loppuun, myös luokkavälin päättävän luokan alaluokat näkyvät. Jos listaus on pitkä, sen loppuosa esitetään sivutettuna.

4) Hae kokonaista järjestelmän pääluokkaa, kirjoita esim. 5+
Tulos: Oikealle palstalle avautuu järjestelmän pääluokan otsikko. Vasemmalle listautuu koko pääluokka.

5) Hae kokonaista järjestelmän kymmenluokkaa, kirjoita esim. 60-69+ tai 80-85+
Tulos: Oikealle palstalle avautuu kymmenluokan ensimmäinen luokka. Vasemmalle listautuu koko kymmenluokka.

6) Hae luokkaa ja muotoluokkaa, kirjoita esim. 58.1209 tai 95.063
Tulos: Hakemasi luokka avautuu oikealle palstalle. Luokan otsikon alla näkyy huomatus muotoluokasta.

Sanahaku

1) Kirjoita hakusana esim. linnut
Tulos: Sanahaussa toimii automaattinen oikeanpuoleinen katkaisu. Vasemmalle palstalle listautuvat kaikki linnut-alkuiset hakemistosanat luokkinen. Oikealle avautuu ensimmäistä osumaa vastaava luokka.

2) Kirjoita hakusana esim. *linnut
Tulos: Sanahaussa on asteriskilla (*) toimiva vasemmanpuoleinen katkaisu. Vasemmalle palstalle listautuvat kaikki hakemistosanat, jotka sisältävät sanan linnut. Oikealle avautuu ensimmäistä osumaa vastaava luokka.

3) Kirjoita hakusana esim. li 
Tulos: Hakutulos on niin laaja, että listauksen loppuosa esitetään sivutettuna.

4) Kielen vaihto sanahaun jälkeen: Tee esim. sanahaku: linnut. Napsauta "På svenska".
Tulos: Alkuperäisen sanahaun antamat sanat näytetään ruotsinkielisinä alkuperäisessä järjestyksessä. Järjestelmä ei tee automaattisesti uutta sanahakua sanalla "fåglar". Järjestelmässä ei ole englanninkielistä hakemistoa

Luokat

Luokat-toiminto listaa vasemmalle palstalle järjestelmän kaikkien luokkien numerot ja otsikot. Lista on loppuosasta sivutettu. Luokkien numerot ja otsikot ovat linkkejä vastaaviin luokkatietueisin. Ne avautuvat oikealle palstalle.

Luokkatietuessa on aina: 
 - Luokan numero ja otsikko, esim. 58.12 Linnut
 - Jokaisella luokalla on oma, pysyvä URL-osoite, johon voi kohdistaa linkin järjestelmän ulkopuolelta

Luokkatietueessa voi olla:
 - Luokan selitysteksti
 - Viittauksia aihepiiriltään lähisukuisiin muihin luokkiin. Viittaukset ovat linkkejä, joita napsauttamalla ko. luokan tiedot avatuvat.
 - Lista luokkaan viittavista hakemistosanoista. Listassa ylimpänä ovat hakemistosanat, jotka viittaavat täsmällisesti kyseiseen luokkaan, niiden alla hakemistosanat, jotka viittaavat siihen luokkavälin kautta.

Hakemistosanat

Hakemistosanat-toiminto listaa vasemmalle palstalle järjestelmän kaikki hakemistosanat. Lista on loppuosasta sivutettu. Hakemstosanat ja niihin liittyvät luokat tai luokkavälit ovat linkkejä ko. luokkiin.

Aakkosellinen pikahaku listaa tietyllä kirjaimella alkavat hakemistosanat. Jos sanoja on paljon, lista esitetään loppuosasta sivutettuna.

Muotoluokat ja fiktiivisen aineiston lisäluokat

Näistä kohdista näet muotoluokat ja fiktiivisen aineiston lisäluokat sekä niiden käyttöohjeet ja käyttörajoitukset.

Muutokset ja muutoshistoria

Etusivulta näet uusimmat järjestelmään tehdyt muutokset.

Muutoshistoriaan pääset
1) Etusivun linkistä Muutoshistoria
2) Yläpalkin kohdasta Muutokset 

Muutoshistoria esittää muutokset uutuusjärjestyksessä. Kaikki järjestelmän edellisessä versiossa olleet muutosilmoitukset on siirretty muutoshistoriaan.

Pääluokat

Pääluokat-kohdasta näet listauksen järjestelmän pääluokista. Luokkien numerot ovat linkkejä pääluokkiin.

Palaute

Anna palautetta. Kerro nimesi ja sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen.

YKL avoimena datana

Creative Commons -lisenssi

Verkko-YKL, jonka tekijä on OKM / Kirjastot.fi, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton lisenssillä. Teos on muunnelma teoksesta ykl.kirjastot.fi/.

Luokitus-data päivitetään kuukauden ensimmäisenä päivänä.

PAINETUN LAITOKSEN ESIPUHE, 1991

 

1.       ESIPUHE..........................................s.   2

 

 

1.1.     LUOKITUSJÄRJESTELMÄN VAIHEET.....................s.   2

 

1.2.     LUOKITUSJÄRJESTELMÄÄN TEHDYT MUUTOKSET...........s.   4

 

1.2.1.   Yleistä..........................................s.   4

 

1.2.2.   Otsikot, selitykset ja viittaukset...............s.   5

 

1.2.3.   Maan-, kielen- ja alanmukaiset jaot..............s.   5

 

1.2.4.   Muotoluokat......................................s.   6

 

1.2.5.   Erityyppisen aineiston luokitus..................s.   6

 

 

2.       LUOKITUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄLLE.................s.   7

 

 

2.1.     LUOKITUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE.....................s.   7

 

2.2.     OHJEITA LUOKITTAJALLE............................s.   9

 

2.2.1.   Yleistä..........................................s.   9

 

2.2.2.   Luokkaviittaukset................................s.  10

 

2.2.3.   Kokoavat ja hajottavat luokat....................s.  10

 

2.2.4.   Plus-merkin käyttö...............................s.  11

 

2.2.5.   Moniosaisten teosten ja sarjojen luokittaminen...s.  11

 

2.2.6.   Sekasisältöisten teosten luokittaminen...........s.  12

 

 

2.3.     MUOTOLUOKKAKAAVA.................................s.  13

 

2.3.1.   Muotoluokkien käyttö.............................s.  15

 

2.3.2.   Muotoluokkien paremmuusjärjestys.................s.  15

 

2.3.2.1. Muotoluokkien paremmuusjärjestystaulukko.........s.  16

 

2.3.3.   Muotoluokkien käyttörajoitukset..................s.  18     

 

2.3.3.1. Luokat, joissa muotoluokkia ei käytetä...........s.  19

 

 

LUOKITUKSEN PÄÄJAOTTELU...................................s.  21

 

 

 

 

1.       ESIPUHE

 

 

 

1.1.     LUOKITUSJÄRJESTELMÄN VAIHEET

 

 

Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) ja sen edeltäjät ovat Melvil Deweyn kymmenjärjestelmän (Dewey Decimal Classification, 1.p. 1876) mukaelmia.

 

Varhaisin näistä mukaelmista on Helle Kannilan laatima Luokitusopas kirjallisuutta varten, joka ilmestyi vuonna 1925 WSOY:n kustantamana Valtion kirjastotoimikunnan kirjasto- käsikirjoja -sarjassa. Teoksesta otettiin kolme muuttamatonta painosta 1940-luvun loppuun mennessä.

 

Uusittu laitos Kirjallisuuden luokitusopas saatiin vasta vuonna 1960. Sen toimitti Suomen kirjastoseuran asettama luokitus- komitea puheenjohtajanaan Helle Kannila. Laitoksesta ilmestyi kolme täydennettyä painosta, viimeisin vuonna 1966.

 

Seuraavan uudistustyön aloitti vuonna 1972 Suomen kirjastoseuran asettama toimituskunta, jonka puheenjohtajana oli Hilkka M. Kauppi. Uudistettu Luokitusopas valmistui vuonna 1975.

 

Luokitusoppaan toisen, korjatun painoksen toimitti vuonna 1981 Suomen kirjastoseuran luokitustoimikunta. Se julkaistiin kansionmuotoisena, koska suunniteltiin sen jatkuvaa päivitystä. Suomen kirjastoseuran luokitustoimikunnan lakkauttamisen jälkeen perusti Kirjastopalvelu OY luokitustoimikunnan huolehtimaan oppaan ajan tasalla pitämisestä. Työn jatkuva suorittaminen Kirjastopalvelussa osoittautui kuitenkin vaikeaksi.

 

Kouluhallitus perustikin vuonna 1987 opetusministeriön toimeksiannosta työryhmän, jonka tehtävänä oli ajanmukaistaa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, seurata järjestelmän toimivuutta ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset. Työryhmälle annettiin määräaika, mutta työn luonteen vuoksi sitä pidettiin periaatteessa jatkuvana.

 

Työryhmän puheenjohtajaksi kouluhallitus nimesi Vuokko Blinnikan kirjastotoimistosta. Jäseniksi kutsuttiin Eira Honka Turusta, Emmi Martin Helsingistä, Riitta Maury ja Margareta Uddström Espoosta sekä Riitta Valtonen Kirjastopalvelusta. Sihteeriksi valittiin Yrjö Lindegren Helsingistä. Työryhmä otti nimekseen

Luokitusta uudistava työryhmä, LUU. Kun kouluhallituksen kirjastotoimisto lakkautettiin 1.3.1990 ja sen virkamiehet siirrettiin opetusministeriöön, muuttui myös LUU-työryhmä opetusministeriön työryhmäksi.

 

Työryhmän asettamista oli edeltänyt syksyllä 1987 kouluhallituksessa pidetty suunnittelukokous, johon oli kutsuttu mm. kaikki maakuntakirjastot. Kokouksessa kartoitettiin Luokitusoppaan puutteita ja esitettiin toivomuksia muutosten periaatelinjoista.

 

 

 

Työryhmä kutsui avukseen neljä testikirjastoa: Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Rauman kaupunginkirjastot, jotka kommentoivat tuoreeltaan työryhmän uudistusehdotuksia. Lisäksi saatiin apua lähinnä uskonnon, yhteiskunnan ja tekniikan luokkiin ja/tai sisältöön perehtyneiltä asiantuntijoilta. 

 

Vuoden  1990 alussa kaikki luokat oli uudistettu ja ne lähetettiin lausuntokierrokselle 35 yleiseen ja tieteelliseen kirjastoon. Saatua palautetta hyödynnettiin luokitusjärjestelmän lopullisessa muokkaamisessa.

 

Musiikin luokituksen ovat uudistaneet Heikki Poroila ja Kyösti Mäkelä. Kokeilupainos Musiikin luokitus ja indeksointi ilmestyi vuonna 1989 Suomen musiikkikirjasto- yhdistyksen julkaisusarjassa. Musiikin luokitus hakemistoineen julkaistaan erillisenä YKL:n osana.

 

YKL:n hakemisto ilmestyy ensimmäisen kerran omana kokonaisuutenaan. Hakemisto on huomattavasti aikaisempaa laajempi, ja se on laadittu Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän hakemiston pohjalta. Hakemiston ovat työryhmän antamien suuntaviivojen mukaan toimittaneet Erkki Lounasvuori ja Yrjö Lindegren.

 

 

1.2.     LUOKITUSJÄRJESTELMÄÄN TEHDYT MUUTOKSET

 

 

1.2.1.   YLEISTÄ

 

Luokitusjärjestelmään on tehty varsin paljon luokituksen yksityiskohtiin liittyviä korjauksia ja rakenteellisia muutoksia.

 

Kaikki varsinaiset luokanmuutokset on kirjattu taulukko-osan lopussa olevaan liitteeseen. Yksittäisiä termejä tai hakemiston hakusanoja koskevia muutoksia liitteessä ei ole mainittu.

 

Useimmat muutoksista koskevat korkeintaan yhden desimaalin alaluokkia, mutta myös luokan tasolla on muutama muutos tehty: luokat 13, 19 ja 27 on lakkautettu ja luokat 71 ja 85 otettu käyttöön sekä muutamien muiden sisältöä rajattu uudella tavalla.

 

Muutosten tavoitteena on ollut rakentaa kustakin luokasta ja alaluokasta ymmärrettävä, nykyaikaisia käsityksiä vastaava kokonaisuus. Kaikkia tarpeelliseksi katsottuja muutoksia ei kuitenkaan ole voitu tehdä, jotta kirjastoille koituva muutostyö ei tulisi kohtuuttoman suureksi.

 

Luokituksen syvyyttä ei ole systemaattisesti muutettu mihinkään tiettyyn suuntaan, vaan sitä on tarkasteltu luokka luokalta ottaen huomioon Yleisen suomalaisen asiasanaston vaikutukset tiedonhakuun sekä yleisten kirjastojen kokoelmissa olevien nimekkeiden jakautuminen eri luokkiin.

 

Asiasanaston on katsottu vähentävän luokituksen käyttöä tiedonhaussa. Erityisesti haut, jotka koskevat yhtä aikaa useita eri asioita tai jotakin hyvin suppeata alaa, on helpompi tehdä asiasanojen kuin luokituksen avulla. Tämän perusteella on Luokitusoppaasta paikoin poistettu turhan tarkkoina pidettyjä monidesimaalisia alajaotteluja.

 

Espoon ja Turun kaupunginkirjastojen eri luokissa olevia  nimekemääriä tutkimalla on yritetty löytää ne luokat, joihin on kertynyt joko epäkäytännöllisen paljon nimekkeitä tai jotka ovat syystä tai toisesta jääneet tyhjilleen. Liian suuria luokkia on hajotettu ja käyttämättä jääneitä poistettu.

 

Luokituksen jäsentelyä on muutettu muutenkin kuin syvyyssuunnassa. Luokittajien harmina ovat aina olleet sisällöltään päällekkäiset tai sellaisiksi tulkittavissa olevat luokat. Näiden keskinäisiä rajauksia on selvennetty selityksin ja viittauksin. Joissain tapauksissa on päällekkäiset luokat voitu yhdistää tai kerätä johonkin luokkaan aikaisemmin eri puolilla järjestelmää olleita lähisukuisia asioita.

 

Luokitustauluissa olleita vääriä tai vanhanaikaisia jäsentelyjä ja hierarkiasuhteita on myös korjattu mahdollisuuksien mukaan. Näitä korjauksia olisi tosin tarjoutunut tehtäväksi paljon enemmän kuin voitiin tehdä.

 

 

 

 

Uusia asioita on lisätty vanhoihin tai uusiin luokkiin sekä hakemistoon. Toisaalta on selvää, että tämäkin luokitusjärjestelmä on jo ilmestyessään osaksi vanhentunut.

 

Opetusministeriö on kuitenkin perustanut pysyvän seurantaryhmän, jonka tehtävänä on pitää Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä entistä paremmin ajan tasalla.

 

 

 

1.2.2.   OTSIKOT, SELITYKSET JA VIITTAUKSET

 

 

Kaikkien luokkien ja alaluokkien otsikot on mietitty tarkasti uudelleen, ja muutoksia on tullut sellaistenkin luokkien otsikoihin, joiden sisältö on pysynyt ennallaan. Pääluokkien alussa olevien entisten 'yleisteos' -luokkien otsikkoja ja myös sisältöä on yritetty saada selkeämmiksi.

 

Otsikkomuutosten periaatteena on ollut, että otsikon tulisi todella kattaa luokkansa koko asiasisältö.

 

Kaikkien luokkien selitykset ja viittaukset on kirjoitettu uudelleen ja niitä on huomattavasti lisätty aikaisempiin painoksiin verrattuna. Tarkoituksena on ollut antaa sekä luokittajille että asiakkaille täsmällisempi kuva luokkien sisällöstä ja keskinäisistä suhteista.

 

Selityksissä, viittauksissa ja hakemistossa on otettu käyttöön uusi merkitsemistapa. Plus-merkki (+) luokan perässä ilmoittaa, että selitys, viittaus tai hakemistotermi viittaa ko. luokkaan ja sen alaluokkiin.

 

 

 

1.2.3.   MAAN-, KIELEN- JA ALANMUKAISET JAOT

 

 

Luokitusoppaassa on joidenkin luokkien kohdalla ollut maininta, että siihen kuuluva aineisto, voidaan edelleen jakaa joko maan, kielen tai alan mukaan.

 

Tästä käytännöstä on luovuttu, koska on katsottu, että asiasanasto tekee näin tarkat ja mutkikkaat jaottelut tarpeettomiksi.

 

Muotoluokkien käytön yhtenäistäminen on lisäksi poistanut ne

.9-tyyppiset historialuokat, joiden yhteydessä useimmat 'voidaan jakaa edelleen...' -huomautukset ovat olleet.

 

Nykyisellään YKL tarjoaakin maan- ja kielenmukaista jaottelua vain siinä laajuudessa kuin näitä tarkoittavia alaluokkia on kirjoitettu näkyviin itse luokitustaulukoihin. Asiasanaston käyttöön vedoten on erityisesti maittaisia jaotteluja monissa luokissa karkeistettu.

 

 

 

 

1.2.4.   MUOTOLUOKAT

 

 

Itse muotoluokkakaavaan on tullut joitakin lisäyksiä. Muotoluokat 038 (sanakirjat), 04 (kokoomateokset, kokoelmat) ja 065 (kokoukset), ovat uusia. Yhtään entistä muotoluokkaa ei ole poistettu, mutta joitakin on rajattu uudella tavalla (ks. muotoluokkakaava s. 13-14).

 

Muotoluokkakaavaan on lisätty selityksiä ja käyttöohjeita. Niissä annetaan muotoluokille keskinäinen paremmuusjärjestys (ks. s. 15-17) ja luetellaan luokat, joiden yhteydessä kutakin muotoluokkaa ei tulisi käyttää (ks. s. 18-19).

 

Muotoluokkien loogista käyttöä tai käyttämättä jättämistä on yritetty helpottaa selkiyttämällä asia- ja muotoluokkien keskinäisiä suhteita. On muutettu muotoluokiksi joukko asialuokkia, joilla on ollut itse asiassa muotoluokan sisältö. Toisaalta muotoluokista on karsittu pois niihin kuulumattomia

termejä ja asioita.

 

Luokitustaulukoissa muotoluokkia on näkyvissä niin vähän kuin mahdollista, jotta ei syntyisi väärää vaikutelmaa, että vain taulukoissa mainittuja muotoluokkia voi käyttää. Muotoluokka esiintyy luokitustaulukossa itsenäisenä luokkana vain silloin, kun sen käyttö ko. luokassa on vaatinut erilliset ohjeet.

Sen sijaan selityksissä, viittauksissa ja hakemistossa muotoluokat on kirjoitettu näkyviin, jotta niitä olisi helpompi käyttää yhdenmukaisella tavalla.

 

 

 

1.2.5.   ERITYYPPISEN AINEISTON LUOKITUS

 

 

Luokitusjärjestelmässä ei ole aineiston ulkonaista muotoa ilmoittavia luokkia. Otsikolla 'Erityyppisen aineiston luokitus' on Luokitusoppassa kuitenkin aikaisemmin annettu mahdollisuus ilmoittaa teoksen aineistotyyppi luokannumeron eteen merkittävällä kirjainlyhenteellä.

 

Koska atk-luettelointijärjestelmät ja -formaatit sisältävät samanlaisia aineistotyyppikoodeja, on niiden esittämisestä luokituksen yhteydessä luovuttu.

 

Luokitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi osasto- tai kokoelmamerkintöjen korvikkeena. Esimerkiksi uutta luokkaa 85+ ei ole tarkoitettu pelkästään lastenkirjallisuuden luokaksi tai luokkaa 84+ pelkästään aikuisille. Myös lasten romaanit ja novellit tulevat luokkaan 84+ ja aikuisten sadut, kuvakirjat ja sarjakuvat luokkaan 85+.

 

 

  

2.       LUOKITUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄLLE

 

 

2.1.     LUOKITUKSEN RAKENNE

 

 

YKL on hierarkkinen kymmenluokitus. Siinä tiedon alue jaetaan kymmeneen pääluokkaan. Kukin näistä voidaan edelleen jakaa kymmeneen luokkaan, nämä edelleen kymmeneen alaluokkaan ja niin edelleen tarpeen mukaan. Luokituksen tarkkuustason voi kukin käyttäjä valita mieleisekseen.

 

Luokan merkkeinä käytetään numeroita 0-9. Luokan toisen ja kolmannen numeron väliin merkitään piste.

 

 

Esimerkki:

 

Kuulovammaisten erityisopetuksen luokka 38.552 rakentuu seuraavasti:

 

 

3        YHTEISKUNTA

38       KASVATUS. OPETUS. KASVATUSTIEDE

38.5     Koululaitos

38.55    Erityisopetus. Erityiskasvatus. Erityiskoulut

38.552   Kuulovammaiset

 

 

Luokituksen hierarkkisuuden ansiosta luokittaja voi luokittaa kuulovammaisten opetusta koskevan teoksen mihin tahansa esimerkissä mainittuun luokkaan, kunhan luokitus noudattaa hänen kirjastossaan sovittua luokitustarkkuutta.

 

Kymmenluokituksen heikkoutena on, että tieto ei aina ole järkevästi jaoteltavissa kymmenellä. Tällöin joudutaan paikoin sijoittamaan eri luokkien yhteyteen asioita, jotka luonnollista jaotusta käyttäen kuuluisivat saman luokan alaisuuteen.

 

                              

Esimerkki:

 

79.      LIIKUNTA. URHEILU. LEIKIT. HUVIT

79.1     Liikunta. Urheilu

79.11    Yleisurheilu

79.12    Talviurheilu

79.13    Uinti. Sukellus. Lainelautailu

79.14    Soutu. Melonta. Purjehdus

79.15    Hevosurheilu. Ratsastus

79.16    Miekkailu

79.17    Ammunta

79.18    Voimailu

79.19    Pyöräily

79.2     Voimistelu

79.3     Palloilu

79.4     Retkeily. Ulkoilu

79.5     Lentourheilu. Moottoriurheilu

79.6     Kuntoliikunta. Kuntourheilu

79.7     Muut urheilu- ja liikuntamuodot

Tässä esimerkissä eri urheilu- ja liikuntamuodoille tarvittavia luokkia on niin paljon, että ne on jouduttu hajottamaan kahdelle eri hierakiatasolle, jolloin liikunnan ja urheilun pääluokkiakin syntyy väistämättä kaksi: 79 ja 79.1. Tilanne on omiaan aiheuttamaan epäloogista luokituskäytäntöä. Hierarkia olisi tässä tapauksessa korjattavissa hieman paremmaksi sijoittamalla luokissa 79.2-79.7 olevat asiat luokan 79.19 alaluokiksi, mutta muutoksen suuritöisyyden vuoksi sitä ei ole vielä tässä painoksessa tehty.

 

Virheellisistä hierarkioista johtuvia ongelmia on yritetty vähentää luokitustaulukoissa olevilla luokitusohjeilla.

 

Aineisto luokitetaan aina ensin asiasisältönsä perusteella. Sen lisäksi on mahdollista ryhmitellä aineistoa muotoluokkiin (ks. s. 13-20).

 

Luokituksen pääjaottelu on sivuilla 21-23.

 

 

2.2.     OHJEITA LUOKITTAJALLE

 

 

 

2.2.1.   YLEISTÄ

 

 

1) Perehdy luokitusjärjestelmän pääjaotteluun (s. 21-23) ja pidä mielessäsi järjestelmän hierarkkinen rakenne: jokainen alaluokka on sitä edeltävän laajemman kokonaisuuden osa.

 

2)  Ota selvää kirjastossasi käytettävä luokituksen syvyys ja mahdolliset muut paikalliset sovellukset.

 

3) Luokita ensisijassa taulukoiden avulla. Hakemisto on vain apuneuvo, jonka antamat vihjeet eivät yksinään riitä luokituksen perustaksi.

 

4) Kiinnitä huomiota luokitustaulukoiden selityksiin, viittauksiin ja etusija-ohjeisiin. Pelkät otsikot eivät kerro koko totuutta luokan sisällöstä.

 

5) Ota huomioon, että luokkien selityksissä ei ole aina voitu luetella kaikkia luokkaan liittyviä käsitteitä tai asioita; on vain pyritty esimerkkien avulla kertomaan, minkätyyppisiä asioita luokkaan kuuluu. Täydentäviä hakusanoja voit etsiä hakemistosta.

 

6) Älä luokita teosta sen nimen, vaan sisällön perusteella. Sisällöstä voit saada hyviä vihjeitä esim. alanimekkeestä, sisällysluettelosta, takakannen tekstistä tai tiivistelmästä.

 

7) Luokita järkevästi. Ajattele, mihin laajempaan asiayhteyteen teos liittyy, mihin tarkoitukseen se on laadittu ja mistä luokasta arvelisit asiakkaan sen helpoimmin löytävän.

 

8) Luokita johdonmukaisesti. Jos teoksen voisi luokittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, tarkista, miten olet aikaisemmin luokittanut samantapaiset teokset. Jos ennakkotapausta ei ole, luo sellainen ja varmista, että luokituksen johdonmukaisuus säilyy.

 

9) Tee yhteistyötä. Sovi kirjastosi muiden luokittajien kanssa yhteisistä luokitusperiaatteista ja ratkaise ongelmatapausten luokitus yhdessä heidän kanssaan. Pidä yhteyttä myös yleisönpalvelussa työskentelviin, jotta heidän näkökulmansa tulisi otetuksi huomioon luokituksessa.

 

10) Luokita kokoelmaan. Pidä mielessäsi, että luokitat kirjaston kokoelmaan, et vain kirjoja tai muuta aineistoa sinänsä. Ajattele, onko teos todella kotonaan siinä luokassa, minkä aiot sille antaa. Siitäkö luokasta asiakkaana sitä etsisit?

 

11) Kun olet päätynyt johonkin luokkaan, tarkista selityksistä, onko luokka hajottava vai kokoava (ks. s. 10). Jos luokka on hajottava, mieti vielä kerran, valitsitko oikean luokan.

 

 

 

12) Luokita teos aina ensin asialuokkaan ja mieti vasta sitten, onko tarpeen lisätä muotoluokka. Käytä tai ole käyttämättä muotoluokkia johdonmukaisesti kirjastosi omaksuman linjan mukaan.

 

13) Jos havaitset luokitusjärjestelmässä tai sen hakemistossa virheitä tai puutteita, ilmoita niistä opetusministeröön YKL:n seurantaryhmälle. Ilmoituksia varten on taulukko-osan lopussa lomake.

 

 

 

2.2.2.   LUOKKAVIITTAUKSET

 

 

Jos teos koskee useampaa kuin yhtä alaa ja haluat teoksen löytyvän luokanmukaisista luetteloista myös muiden kuin antamasi ensisijaisen luokan mukaan, voit kirjastosi käytännön mukaan antaa teokselle yhden tai usemapia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.

 

 

 

2.2.3.   KOKOAVAT JA HAJOTTAVAT LUOKAT

 

 

Aina kun on ollut mahdollista, luokkien selityksissä ja viittauksissa on ilmaistu, kootaanko kaikki kyseistä asiaa koskevat teokset samaan luokkaan vai hajotetaanko ne eri luokkiin sovellusalansa tai teoksen näkökulman mukaan.

 

Hajottavan luokan tunnistat sen selityksissä esiintyvistä sanoista yleensä tai yleisteokset. Hajottavan luokan selityksissä on myös usein lause Erikoisalojen...luokitetaan alan mukaan. Kokoavaksi tarkoitetun luokan selityksissä ei näitä ilmaisuja ole.

 

 

 

Esimerkki hajottavasta luokasta:

 

 

60.3     Standardit. Normit. Mittayksiköt

 

         Tähän standardeja, normeja, mittayksiköitä

         tai mittayksikköjärjestelmiä koskevat yleisteokset

         Erikoisalojen standardit, normit ja mittayksiköt luokitetaan alan mukaan

 

- esim. rakennustekniikan normi luokitetaan rakennustekniikkaan,        ei luokkaan 60.3

 

 

 

Esimerkki kokoavasta luokasta:

 

33.34    Immateriaalioikeudet

 

         Tekijänoikeus-, patentti-, tavaramerkki-, kustannus-, malli- ja copyright-lainsäädäntö. Vapaakappaleoikeus

 

- esim. teos, joka koskee äänitteiden julkaisemiseen liittyvää        tekijänoikeuslainsäädäntöä, sijoitetaan luokkaan 33.34, ei äänentoistotekniikkaan tai kustannustoimintaan

 

 

 

2.2.4.   PLUS-MERKIN (+) KÄYTTÖ

 

 

Jos luokan selityksessä, viittauksessa tai hakemistotermissä on luokannumeron jälkeen plus-merkki, selitys, viittaus tai hakemistotermi koskee ko. luokkaa ja sen alaluokkia. Jos plus-merkkiä ei ole, tarkoitetaan vain ko. luokkaa, mutta ei sen mahdollisia alaluokkia.

 

 

Esimerkki viittauksesta, jossa on plus-merkki:

 

Perhepolitiikka 37.4+

 

- viittaus koskee sekä perhepolitiikan pääluokkaa 37.4 että sen        alaluokkia: 37.41 Päivähoito ja 37.42 Lasten ja nuorten huolto ja suojelu

 

 

 

Esimerkki viittauksesta ilman plus-merkkiä:

 

Oikeushallinto 33.6

 

- viittaus koskee vain luokassa 33.6 olevaa oikeushallintoa,        mutta ei tämän alaluokassa 33.62 olevaa ulosotto- ja konkurssilainsäädäntöä

 

 

 

2.2.5.   MONIOSAISTEN TEOSTEN JA SARJOJEN LUOKITTAMINEN

 

 

Moniosainen teos luokitetaan yhtenä kokonaisuutena, niin kuin se olisi yksiosainen teos; kaikki teoksen osat saavat saman luokan. Jos eri osien aihepiirit poikkeavat toisistaan, voidaan niistä haluttaessa tehdä luokkaviittauksia.

 

Sarjajulkaisut, jotka on luetteloitu sarjalle, luokitetaan nekin yhtenä kokonaisuutena. Kaikki julkaisun osat saavat saman luokan julkaisun yleisen sisällön perusteella. Lisäksi voidaan käyttää muotoluokkaa 05+ ja tehdä luokkaviittaukset niistä osista, joilla on julkaisun ensisijaisesta luokasta poikkeava sisältö.

 

Jos monografiasarjaan kuuluva teos on luetteloitu monografiana, se luokitetaan, kuten yksittäinen teos, oman sisältönsä mukaan.

2.2.6.   SEKASISÄLTÖISTEN TEOSTEN LUOKITTAMINEN

 

 

Jos teos koskee useampaa kuin yhtä aihepiiriä, sen ensisijaisen luokan valinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

 

1) Mikä on teoksen pääasia? Teos luokitetaan sen asian mukaan, mitä siinä sivumäärän, keston tai muun kriteerin perusteella käsitellään eniten.

 

2) Jos selvää pääasiaa ei ole, teos luokitetaan siinä käsiteltyjen asioiden lähimpään yhteiseen, hierarkiatasoltaan ylempään luokkaan.

 

3) Jos selvää pääasiaa ei ole ja teoksessa käsitellyillä asioilla ei ole yhteistä, hierarkiatasoltaan ylempää luokkaa, valitaan teoksen ensisijainen luokka sen asian mukaan, mitä teoksessa ensimmäisenä käsitellään.

 

4) Luokitustauluissa annetut etusijaohjeet menevät näiden yleisten ohjeiden edelle.

 

5) Luokkien 03 ja 04 runsasta käyttöä tulisi välttää.

 

6) Muotoluokalla 04 on mahdollista tarvittaessa ilmaista, että teos on luonteeltaan kokoomateos.

 

7) Ensisijaisen luokan lisäksi sekasisältöiselle teokselle voidaan antaa haluttu määrä luokkaviittauksia.

 

 

Esimerkkejä

 

Teoksessa on tekstiä ja kuvia 50 suomalaisesta piirustuksesta ja maalauksesta (luokka 74.92) sekä 5 veistoksesta (luokka 73.92). Teos luokitetaan selvän pääasiansa mukaan luokkaan 74.92, ei Suomen yleiseen taidehistoriaan 70.92.

 

Teoksessa on 20 sivua tekstiä Suomen historiasta vuosilta 1921-1938 (luokka 92.72) sekä 150 sivua Suomen historiasta vuosilta 1939-1945 (luokka 92.73). Teos luokitetaan selvän pääasiansa mukaan luokkaan 92.73, ei Suomen itsenäisyyden ajan yleiseen historiaan 92.7.

 

Teos käsittelee 120 sivulla valtionhallintoa (luokka 35.1+) ja 80 sivulla kunnallishallintoa (luokka 35.4+). Koska teoksessa lähes yhtä laajasti käsitellyillä asioilla on yhteinen, hierarkiatasoltaan ylempi luokka: 35 Hallinto, valitaan se teoksen luokaksi.

 

Teoksessa on kaksi suunnilleen yhtä pitkää artikkelia; ensimmäinen koskee ympäristönsuojelua (luokka 50.1+), toinen kehitysmaiden oloja yleensä (luokka 36.68). Koska teokselle ei löydy selvää pääasiaa eikä yhteistä ylempää luokkaa, se luokitetaan ensimmäisen artikkelin mukaan eli luokkaan 50.1.

 

        

  

2.3.     MUOTOLUOKKAKAAVA

 

 

 

01       Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät

 

         Tutkimusvälineet. Metodit. Metodologia

 

 

02       Kartat. Kartastot

 

         Karttalehdet. Taitettavat kartat. Seinäkartat

         Karttapallot. Kirjanmuotoiset kartat ja kartastot

         Mikromuotoiset kartat. Teemakartat. Merikortit. Ilmakuvakartat

         Kartaksi katsotaan myös kirja, jonka sivuista vähintään puolet on karttasivuja

 

 

03       Hakuteokset

 

         Aakkosellisesti, kronologisesti tai systemaattisesti järjestetyt hakuteokset

         Tietosanakirjat. Hakemistot

 

 

038      Sanakirjat. Sanastot

 

         Eri kielten sanakirjat ja sanastot

         Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot

         Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot

         Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty lyhyin määritelmin

 

 

04       Kokoomateokset. Kokoelmat

 

         Yhden tai useamman tekijän artikkeli-, essee-,

         luento-, esitelmä- ja puhekokoelmat

         Antologiat. Juhlakirjat. Muistokirjat

 

 

05       Kausijulkaisut

 

         Tähän ja alaluokkiin säännöllisesti tai epäsäännöllisesti toistuvasti ilmestyvät,

         periaatteessa päättymättömät julkaisut, jotka on luetteloitu kausijulkaisun yhteisnimekkeelle

         Muotoluokkaa 05 ja sen alaluokkia ei käytetä,

         jos kyseessä on päättyvä tai päättyväksi suunniteltu moniosainen teos tai kausijulkaisun yksittäinen osa, joka on luetteloitu monografiana

 

 

051      Aikakauslehdet

 

         Yksittäiset aikakauslehtinumerot

         Aikakauslehtien vuosikerrat

052      Sarjat

 

         Sarjalle luetteloidut julkaisut

         Sarjaksi katsotaan erillisten teosten muodostama joukko, jolla on omien nimekkeidensä lisäksi myös yhteinen sarjan nimeke

 

 

053      Vuosikirjat. Kalenterit. Almanakat

 

 

054      Sanomalehdet

 

         Yksittäiset sanomalehtinumerot

         Sanomalehtien vuosikerrat

 

 

06       Yhdistykset

 

         Seurat. Kerhot. Säätiöt. Rahastot

         Apurahat. Palkinnot

 

 

062      Museot. Museonhoito

 

 

063      Näyttelyt. Messut

 

 

064      Arkistot. Arkistonhoito

 

        

065      Kokoukset

 

         Kongressit. Seminaarit. Symposiumit

         Käytetään myös teoksista, joihin on koottu kokouksen, kongressin, seminaarin tai symposiumin esitelmiä

 

 

07       Oppikirjat. Harjoituskirjat. Musiikin oppimateriaalit

 

         Peruskoulua, keskiastetta tai lukiota varten laaditut oppi-, harjoitus- ja työkirjat sekä niihin liittyvät opettajan kirjat

         Käytetään myös laulamisen ja soittamisen oppaista

         sekä muusta musiikin oppimateriaalista

 

 

08       Taulukot. Tilastot

 

         Taulukko- tai tilastojulkaisuksi katsotaan teos,

         josta vähintään puolet on taulukoita tai tilastoja

 

 

081      Standardit. Normit

 

 

09       Historia

 

 

2.3.1.   MUOTOLUOKKIEN KÄYTTÖ

 

 

Aineisto luokitetaan aina ensin asiasisältönsä perusteella. Sen lisäksi on mahdollista muotoluokkien avulla ilmaista aineistosta sen muoto (esim. lehdet, kartat) tai lähestymistapa (esim. filosofia, historia).

 

Muotoluokkina käytetään numeroyhdistelmiä 01-09 (ks. muoto-luokkakaava s. 13-14), jotka lisätään varsinaisen asialuokan perään. Asialuokan ja muotoluokan väliin ei merkitä pistettä.

 

 

Esim.

 

Luokka:          38.5     Koululaitos     

Muotoluokka:     09       Historia

 

Luokitus:        38.509   Koululaitoksen historia

 

 

Joissain tapauksissa muotoluokkaa ei tule käyttää, koska sen ilmoittama näkökulma sisältyy jo varsinaiseen asialuokkaan. Muotoluokkien käyttörajoituksista on taulukko s. 19-20.

 

Muotoluokkien käyttö ei ole pakollista. Jos kirjasto katsoo, että sen noudattama luokitustarkkuus ei edellytä muotoluokkien käyttöä, se voi jättää niistä yhden, useampia tai kaikki käyttämättä. Tärkeintä on pyrkiä käyttämään tai jättämään käyttämättä muotoluokkia mahdollisimman yhdenmukaisesti.

 

Luokitustauluihin on muotoluokkia kirjoitettu näkyviin vain

kohtiin, joissa muotoluokan rajaus on vaatinut selityksiä tai sille on jouduttu antamaan poikkeava sisältö.

 

Luokkien selityksissä ja viittauksissa sekä hakemistossa on muotoluokat merkitty näkyviin, jotta niitä tarvitsevat luokittajat käyttäisivät niitä yhdenmukaisesti. Jos kirjasto ei kuitenkaan käytä ko. muotoluokkaa, jätetään selityksissä, viittauksissa tai hakemistossa esiintyvä muotoluokka huomiotta.

 

 

 

2.3.2.   MUOTOLUOKKIEN PAREMMUUSJÄRJESTYS

 

 

Kullekin teokselle voidaan antaa vain yksi muotoluokka. Jos teoksessa kuitenkin on useamman kuin yhden muotoluokan piirteitä, valitaan muotoluokka oheisen paremmuusjärjestys-taulukon (ks. s. 16-17) mukaan.

 

Taulukossa ovat mukana kaikki kahden muotoluokan yhdistelmät, ja siinä annetaan etusija aina sille muotoluokalle, joka kuvaa täsmällisemmin juuri teoksen muotoa. Näkökulmaan perustuvat muotoluokat ovat väistyvässä asemassa.

 

 

 

 

2.3.2.1. MUOTOLUOKKIEN PAREMMUUSJÄRJESTYSTAULUKKO

 

 

01  Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät

 

- voittaa muotoluokat:                      09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 06+, 07, 08+

 

 

02  Kartat. Kartastot

 

- voittaa muotoluokat: 01, 03+, 04, 05+, 06+, 07, 08+, 09

- häviää muotoluokille:   -

 

 

03  Hakuteokset

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05+, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 08, 081

 

 

038 Sanakirjat

 

- voittaa muotoluokat: 01, 03, 04, 05+, 06+, 07, 081, 09

- häviää muotoluokille:   02, 08

 

 

04  Kokoomateokset. Kokoelmat

 

- voittaa muotoluokat: -

- häviää muotoluokille:   01, 02, 03+, 05+, 06+, 07, 08+, 09

 

 

05  Kausijulkaisut

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 051, 052, 053, 054, 08+

 

 

051 Aikakauslehdet

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 052, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 053, 054, 08+

 

 

052 Sarjat

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 051, 053, 054, 08+

 

 

053 Vuosikirjat. Kalenterit. Almanakat

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 051, 052, 054, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 08+

 

 

054 Sanomalehdet

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 051, 052, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 053, 08+

 

 

06  Yhdistykset

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 062, 063, 064, 065, 08+

 

 

062 Museot. Museonhoito

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 063, 064, 065, 08+

 

 

063 Näyttelyt. Messut

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 062, 065, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 08+

 

 

064 Arkistot. Arkistonhoito

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 062, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 063, 065, 08+

 

 

065 Kokoukset

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 062, 064, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 063, 08+

 

 

07  Oppikirjat. Harjoituskirjat. Musiikin oppimateriaalit

 

- voittaa muotoluokat: 01, 04, 09

- häviää muotoluokille:   02, 03+, 05+, 06+, 08+

 

 

08  Taulukot. Tilastot

 

- voittaa muotoluokat: 01, 03+, 04, 05+, 06+, 07, 081, 09

- häviää muotoluokille:   02

 

081 Standardit. Normit

 

- voittaa muotoluokat: 01, 03, 04, 05+, 06+, 07, 09

- häviää muotoluokille:   02, 038, 08

 

 

09  Historia

 

- voittaa muotoluokat: 04

- häviää muotoluokille:   01, 02, 03+, 05+, 06+, 07, 08+

 

 

Esimerkkejä:

 

- Jonkin alan tutkimusmenetelmien historia, muotoluokka 01,

  ei 09

- Jonkin alan tilastokartasto, muotoluokka 02, ei 08

- Vuosittain ilmestyvä hakuteos, muotoluokka 03, ei 05

- Esseitä jonkin alan filosofiasta, muotoluokka 01, ei 04

- Yhdistyksen julkaisema vuosikirja, muotoluokka 053, ei 06

- Museon järjestämä näyttely, muotoluokka 063, ei 062

- Jonkin alan historian oppikirja, muotoluokka 07, ei 09

- Jonkin alan standardisanasto, muotoluokka 038, ei 081

 

 

 

2.3.3.   MUOTOLUOKKIEN KÄYTTÖRAJOITUKSET

 

 

Kaikkia muotoluokkia voi periaatteessa käyttää minkä asialuokan yhteydessä tahansa. Poikkeuksia ovat kuitenkin tilanteet, joissa jo asialuokkaan sisältyy muotoluokalla ilmaistava näkökulma.

 

 

Esimerkkejä

 

Luokka:          05.4  Sanomalehdet

Muotoluokka:     054   Sanomalehdet

 

Luokan 05.4 yhteydessä ei käytetä muotoluokkaa 054, koska luokitus: 05.4054 'Sanomalehtien sanomalehti', ei ole mielekäs.

 

 

 

Luokka:          53.13 Kvanttiteoria, Kvanttimekaniikka

Muotoluokka:      01    Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät

 

 

 

Tässä tapauksessa muotoluokalla 01 on sekä mielekkäitä että epämielekkäitä tulkintoja:

 

epämielekäs tulkinta: Kvanttiteorian teoria

mielekäs tulkinta:    Kvanttimekaniikan tutkimusmenetelmät

 

 

 

 

Koska ei ole mitään keinoa ilmaista, mitä vaihtoehtoisista tulkinnoista luokituksella 53.1301 tarkoitetaan, esitetään alla olevassa taulukossa, että luokkaa 53.1301 tai muita sen kaltaisia luokkia ei pitäisi muodostaa.

 

Kaunokirjallisuuden luokissa 80-85 voidaan käyttää vain muotoluokkaa: 05+ sekä luokissa 81-85+ muotoluokkaa 04.

 

Kukin kirjasto voi rajoittaa muotoluokkien käyttöä haluamallaan tavalla tai jättää muotoluokat kokonaan käyttämättä.

 

 

 

2.3.3.1. LUOKAT, JOISSA MUOTOLUOKKIA EI KÄYTETÄ

 

 

01       Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät

 

         Ei käytetä luokissa:

         10+, 11+, 12+, 16.1-16.7, 17+, 20-26+, 28.1-29+, 51+, 53.1+, 54.1+, 80-85+, 90.1

 

 

02       Kartat. Kartastot

 

         Ei käytetä luokissa:

         80-85+

 

 

03+      Hakuteokset

 

         Ei käytetä luokissa:

         03, 80-85+       

 

 

038      Sanakirjat

 

         Ei käytetä luokissa:

         03, 80-85+

 

 

04       Kokoomateokset. Kokoelmat

        

         Ei käytetä luokissa:

         04, 10+, 80+

 

 

05+      Yleiset kausijulkaisut

 

         Ei käytetä luokissa:

         05+

 

 

06       Yhdistykset

 

         Ei käytetä luokissa:

         06, 36.133, 38.63, 38.71, 80-85+

 

 

062      Museot. Museonhoito

 

         Ei käytetä luokissa:

         06.2, 80-85+

 

 

063      Näyttelyt. Messut

 

         Ei käytetä luokissa:

         06.3, 80-85+

 

 

 

064      Arkistot. Arkistonhoito

 

         Ei käytetä luokissa:

         06.4, 80-85+

 

 

065      Kokoukset

 

         Ei käytetä luokissa:

         06.5, 80-85+

 

 

07       Oppikirjat. Harjoituskirjat. Musiikin oppimateriaalit

 

         Ei käytetä luokissa:

         80-85+

 

 

08       Taulukot. Tilastot

 

         Ei käytetä luokissa:

         31.3+, 80-85+

 

 

081      Standardit. Normit

 

         Ei käytetä luokissa:

         60.3, 80-85+

 

 

09       Historia

 

         Ei käytetä luokissa:

         11+, 41-48+, 70-78+, 80-86+, 90-99+

 

 

LUOKITUKSEN PÄÄJAOTTELU

 

 

0        YLEISTEOKSET. KIRJA-ALA. KIRJASTOTOIMI

         YLEINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. JOUKKOTIEDOTUS.....s.  24

 

00       KIRJA-ALA.......................................s.  24

01       BIBLIOGRAFIA....................................s.  26

02       KIRJASTOTOIMI. KIRJASTOTIEDE. INFORMATIIKKA.....s.  32

03       YLEISET TIETOTEOKSET............................s.  37

04       YLEISET KOKOOMATEOKSET..........................s.  37

05       YLEISET KAUSIJULKAISUT..........................s.  38

06       YLEINEN KULTTUURIPOLITIIKKA.....................s.  39

07       JOUKKOTIEDOTUS..................................s.  41

 

 

1        FILOSOFIA. PSYKOLOGIA. RAJATIETO................s.  44

 

10       YLEISTEOKSET....................................s.  44

11       FILOSOFIA.......................................s.  44

12       LOGIIKKA........................................s.  46

14       PSYKOLOGIA......................................s.  47

15       RAJATIETO.......................................s.  52

16       TIETOTEORIA. TIEDEOPPI..........................s.  54

17       ETIIKKA. ELÄMÄNFILOSOFIA. ESTETIIKKA............s.  55

 

 

2        USKONTO.........................................s.  57

 

20       YLEINEN USKONTOTIEDE............................s.  57

21       USKONNONFILOSOFIA...............................s.  58

22       RAAMATTU. RAAMATUNTUTKIMUS......................s.  58

23       DOGMATIIKKA. KRISTILLINEN ETIIKKA...............s.  60

24       KRISTILLINEN HARTAUSKIRJALLISUUS................s.  62

25       KÄYTÄNNÖLLINEN TEOLOGIA.........................s.  63

26       KRISTILLINEN LÄHETYSTYÖ.........................s.  65

28       KRISTILLISET KIRKOT JA YHTEISÖT

         KIRKKOHISTORIA..................................s.  66

29       EI-KRISTILLISET USKONNOT JA MYTOLOGIAT..........s.  68

 

 

3        YHTEISKUNTA.....................................s.  70

 

30       YLEINEN YHTEISKUNTATIEDE........................s.  70

31       TILASTOTIEDE....................................s.  75

32       VALTIO-OPPI. POLITIIKKA.........................s.  76

33       OIKEUSTIEDE.....................................s.  83

34       ALUESUUNNITTELU. ALUEPOLITIIKKA.................s.  92

35       HALLINTO........................................s.  95

36       TALOUSTIEDE. KANSANTALOUSTIEDE..................s.  97

37       SOSIAALIPOLITIIKKA..............................s. 106

38       KASVATUS. OPETUS. KASVATUSTIEDE.................s. 112

39       MAANPUOLUSTUS...................................s. 121

 

 

 

4        MAANTIEDE. MATKAT. KANSATIEDE...................s. 124

 

40       MAANTIEDE.......................................s. 124

41       EUROOPPA........................................s. 126

42       SUOMI...........................................s. 126

43       POHJOISMAAT.....................................s. 128

44       KESKI-EUROOPPA..................................s. 128

45       BRITTEIN SAARET.................................s. 129

46       ETELÄ-EUROOPPA..................................s. 129

47       ITÄ-EUROOPPA....................................s. 131

48       MUUT MAANOSAT...................................s. 131

49       KANSATIEDE. KULTTUURIANTROPOLOGIA...............s. 136

 

 

5        LUONNONTIETEET. MATEMATIIKKA. LÄÄKETIEDE........s. 140

 

50       LUONNONTIETEET..................................s. 140

51       MATEMATIIKKA....................................s. 142

52       TÄHTITIEDE. GEODESIA............................s. 143

53       FYSIIKKA........................................s. 145

54       KEMIA...........................................s. 148

55       FYYSINEN MAANTIEDE. GEOLOGIA....................s. 149

56       BIOLOGIA........................................s. 151

57       KASVITIEDE......................................s. 154

58       ELÄINTIEDE......................................s. 157

59       LÄÄKETIEDE. TERVEYDENHOITO......................s. 160

 

 

6        TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ

         MAA- JA METSÄTALOUS. KOTITALOUS

         LIIKETALOUS. LIIKENNE...........................s. 176

 

60       SOVELLETUT TIETEET..............................s. 176

61       ATK. AUTOMAATIO. SÄÄTÖ- JA SYSTEEMITEKNIIKKA....s. 179

62       METALLITEOLLISUUS. KONETEKNIIKKA

         LIIKENNEVÄLINEET. SÄHKÖTEKNIIKKA................s. 183

63       KAIVANNAISTEOLLISUUS. KEMIANTEOLLISUUS..........s. 195

64       PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS. TEKSTIILITEOLLISUUS

         NAHKATEOLLISUUS. HIENOMEKAANINEN TEOLLISUUS.....s. 197

65       KÄSITYÖ. KOTITEOLLISUUS.........................s. 201

66       RAKENNUSTEKNIIKKA...............................s. 205

67       MAA- JA METSÄTALOUS. ELINTARVIKETEOLLISUUS......s. 212

68       KOTITALOUS. LAITOSTALOUS........................s. 223

69       LIIKETALOUS. MARKKINOINTI. KAUPPA. LIIKENNE.....s. 228

 

 

7        TAITEET. LIIKUNTA...............................s. 237

 

70       TAITEENTUTKIMUS. YLEINEN TAIDEHISTORIA..........s. 237

71       UUDET TAIDEMUODOT...............................s. 242

72       ARKKITEHTUURI...................................s. 242

73       KUVANVEISTOTAIDE................................s. 247

74       MAALAUSTAIDE. PIIRUSTUSTAIDE....................s. 250

75       GRAFIIKKA. VALOKUVAUS...........................s. 255

76       TAIDETEOLLISUUS. TAIDEKÄSITYÖ...................s. 258

77       NÄYTTÄMÖTAIDE. ELOKUVATAIDE.....................s. 261

78       MUSIIKKI.................................erillinen osa

79       LIIKUNTA. URHEILU. LEIKIT. HUVIT................s. 269

 

8        KAUNOKIRJALLISUUS. KIRJALLISUUSTIEDE

         KIELITIEDE......................................s. 278

 

80       KAUNOKIRJALLISET SEKASISÄLTÖISET TEOKSET........s. 278

81       KANSANRUNOUS....................................s. 281

82       RUNOT...........................................s. 282

83       NÄYTELMÄT.......................................s. 285

84       KERTOMAKIRJALLISUUS.............................s. 287

85       SADUT. KUVAKIRJAT. SARJAKUVAT...................s. 290

86       KIRJALLISUUSTIEDE...............................s. 299

87       KIELITIEDE......................................s. 309

88       SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET.....................s. 311

89       INDOEUROOPPALAISET KIELET. MUUT KIELET..........s. 313

 

 

9        HISTORIA........................................s. 318

 

90       HISTORIANTUTKIMUS. YLEINEN KULTTUURIHISTORIA

         YLEINEN SOTAHISTORIA. YLEINEN ARKEOLOGIA........s. 318

91       MAAILMANHISTORIA. EUROOPAN HISTORIA.............s. 322

92       SUOMEN HISTORIA.................................s. 324

93       POHJOISMAIDEN HISTORIA..........................s. 328

94       KESKI-EUROOPAN HISTORIA.........................s. 329

95       BRITTEIN SAARTEN HISTORIA.......................s. 330

96       ETELÄ-EUROOPAN HISTORIA.........................s. 330

97       ITÄ-EUROOPAN HISTORIA...........................s. 332

98       MUIDEN MAANOSIEN HISTORIA.......................s. 333

99       HENKILÖ- JA SUKUHISTORIA........................s. 338      

 

  • Excel 1.11.2017 (~ 2,0 MB)
  • XML 1.11.2017 (~ 11,9 MB)